Eino Salmi - taiteilija ja kirjailija

 Taiteilija Eino Salmi tuli Neuvostoliittoon varmasti vuoden 1918 jälkeen. On kuitenkin epäselvää, mistä. 1920-luvun alussa hänellä oli vilkas kirjeenvaihto amerikkalaisen suomalaislehtien kanssa. Newyorkilainen "Vappu" julkaisi vuonna 1924 hänen "Pilakuvia Pietarista" ja Wisconsinin "Punikki", nimittäen häntä "Nuori Neuvosto-Venäjän kansalaiseksi", kuvia Pietarinkin elämästä. Tuliko hän sitten Yhdysvalloista ?

Hyvin aktiivisesti Salmi esiintyy 1930-luvun alussa. Lähes kaikissa Pietarin silloisissa suomenkielisissä aikakauslehdissä, kuten: "Kevätvyöry", "Työläisen ja talonpojan kalenteri", "Rintama", "Soihtu" ja "Neuvostonainen", löytyy hänen piirroksiaan. Välillä hänen kuviaan julkaisee "Punainen Karjala". Salmi käyttää tekniikkana sekä lyijykynää, tussia että edes linoleumikaiverruksia.

Salmi myös kirjoitti tieteellisiä artikkeleita, kuten "Lokakuu maalaustaiteessa" vuoden 1935 "Rintamassa", ja lähetti myös niitä vanhaan tapaan Amerikkaan: "Rakennustaiteen kehitys Neuvostoliitossa" jo mainitussa amerikkalaisessa "Vapussa" ja "Kuvaamataiteen suuntaviivoista Neuvostoliitossa" "Työmiehen Joulu" -kokoelmassa.

Samoihin aikoihin lehdistössä alkaa esiintyä Antero Teräksen kirjoituksia. "Rintama" vuonna 1932 paljasti, että kyseessä on sama henkilö, ja kertoo: "Kirjoittanut tuokiokuvia elämästä Punaisessa armeijassa, niitä on julkaistu Nuoressa Kaartissa ja Rintamassa sekä kokoelmassa Vartio on". Samassa numerossa on Salmen-Teräksen kuva, missä hän on itseasiassa Puna-armeijan univormussa.

Eino Salmen elämä katkesi erikoisella tavalla. Kulttuurihenkilö Kalle Ranta kertoo muistelmissa, että Talvisodan alussa hänelle, "Suomen Kansanarmeijan" "upseerille", tuttu sotalakimies Vilenius kertoi, että yksi ihminen oli teloitettu sotaoikeuden määräyksellä.

"Syytettynä oli Eino Salmi, joka oli kieltäytynyt vannomasta Suomen Kansanarmeijan sotilasvalaa uskollisuudesta "Suomen demokraattiselle hallitukselle", koska hän ei pitänyt Kuusisten hallitusta laillisesti muodostettuna. Eino Salmi tuomittiin kuolemaan. Leo Vilenius oli prokuraattorin virallisena edustajana käsittelyssä, ja hänen kuvauksensa teloituksesta oli kaameaa kuultavaa ...  minulle."